Joulu on Dessutomille vaikeahko kokemus. Toinen samanlainen on pääsiäinen.
Dessutom ei ole erityisemmin uskonnollinen. Rippikoulun olen käynyt mutta sittemmin eronnut kirkosta. Katson kyllä televisiosta joulurauhan julistuksen Suomen Turusta Brinkkalan talon parvekkeelta, mutta siihen kristillinen meno sitten jääkin.
Jouluyö on nyt kirjoitushetkellä menossa, ja on aika myöhä. Tällainen ostoryntäilyn ja turhanpäiväisten lahjaostosten sävyttämä hiljentyminen tuntuu vieraalta. En panisi hanttiin, jos tässä olisi aito hiljentyminen, mutta kun tämä on aito amerikkalaistyylinen kulutusjuhla siinä kuin halloween tai ystävänpäivä, niin ei kelpaa. Mieluisampi yö on juhannusyö, samoin taiteiden yö.
Monenlaista harmia tulee aina jouluaattona vastaan. Yksi niistä on liikennelaitoksen toiminnan loppuminen iltapäivällä. Taksifirmoille se on tietenkin mieluinen asia. Siinäkin uskonto muuttuu bisnekseksi.
Dessutom joutui myös käyttämään taksia, mikä on suhteellisen harvinaista. Töölöntorille on hyvät yhteydet. Raitiovaunut tuovat kotiin myöhäisenkin kulkijan, mutta eivät jouluaattona. Liian myöhään liikkeellä oleva kulkija yleensä kävelee Töölöntorille vaikka mistä, mutta ei näin liukkaalla kuin tänään. Dessutom otti mittariauton lähtiessään kyläpaikasta Kapteeninkadulta.
Joulun ruokalistaan ei meillä kuulu lipeäkalaa eikä kidutettua sikaa. Kalkkunaa tai muuta lintua sen olla pitää, vaikka ovatkin vaivalloisia paistaa ja viipaloida. Ja sillit, Dessutomin suurimmat suuhun pantavat nautinnot.
”Vuorovetten prinssi” oli neloskanavalta hyvä oivallus jouluyön elokuvaksi. Sen katsoin mieluusti taas kerran. Melodraama ja love story parhaasta päästä. Naispääosassa Barbra Streisand on niitä rooleja, joita katson aika miehisellä katseella. Siinä on karismaa.
Dessutom ei siis jouluna kumarra erityisen syvään Betlehemin suuntaan, vaikka Raamatun tarina onkin kirjallisesti vaikuttava. Syvemmän kumarruksen suuntaan esim. Olympos-vuoren suuntaan. Siellä on sentään viriilimpää meininkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti