Oletteko koskaan tumpeloineet kiireellisessä tilanteessa? Dessutom on.
Tämä aihe tuli mieleen, kun tänään aloin keittää aamukahvia. Heräämishetkellä tajusin, että nyt taidan jäädä ilman aamukahvia, sillä olin myöhästymässä sovitusta tapaamisesta. Päätin kuitenkin yrittää. Suihkussa käynnin ja pukeutumisen voin hosua sillä aikaa kun kahvi tippuu suodattimeen.
Ensin suodatinpussia ei meinannut saada hyppysiinsä kotelosta - tuli useampi kerralla. Liiat piti tunkea takaisin - menivät ruttuun. Sitten ei meinannut saada sen yhden pussin laitoja levälleen. Ja lopuksi kahvipurkki lipsahti kyljelleen ja poroja roiskahti pitkin pöytää ja lattiaa.
Suihkussa käynti sentään onnistui mutta kuivaaminen ilmeisesti jäi puutteelliseksi. Pitkin aamupäivää tuli epämiellyttäviä aistimuksia, että toinen sukka ja kalsarit perspuolelta olivat kosteat.
Muita pahoja - aikaisemmasta kokemuksesta:
Muovipussit. Tiedättehän ne rullalla olevat pussit, joita kaupoissa on vihannesten ja hedelmien keräämiseen. Miten ne saa auki? Laidat on liimattu yhteen. Samoin rullalla olevat bio-roskapussit.
Sanomalehden sivut. Erityisesti isosivuinen Helsingin Sanomat on vaikea selällään sohvalla lehteä lukevalle. Ei meinaa onnistua, vaikka peukaloa nuolaisisi, kun yrittää kääntää yhden sivun, esim. televisiosivun pois sarjakuvasivun edestä, ja samalla pitää lehti koossa. Pitää nousta ylös, asettaa lehti alustalle ja sitten taittaa sivu sarantaitosta tukien ja kahta kättä käyttäen.
Tarrat. Ne eivät meinaa irrota taustastaan. Esim. postimerkit. Kynnellä ei meinaa saada nostetuksi kulmaa sen verran, että saisi sormiotteen. Kun aikansa rassaa, kulma menee ryppyyn.
Pakettien repäisyliuskat. Kun avaan uutta pakettia avaamisohjetta noudattaen, voin olla varma, että repäisyliuska pettää ja paketti repeää väärin. Muovipaketeissa, esim. tupakka-askeissa ja CD-levyjen suojamuoveissa ei löydy sitä pientä nauhan nipukkaa, josta voi vetää kuoren auki.
Ruuvit ja mutterit. Kumpaan suuntaan pitäisi vääntää? Jokseenkin varma voin olla, että väännän väärään suuntaan ja ruuvi menee entistäkin kireämmälle, ja sen jälkeen sitä ei enää avaa pirukaan. (Tästä yksityiskohdasta on lähiaikoina tulossa laajempi analyyttinen esitys tähän blogiin)
Kolikkokukkaro. Kun kassalla kopeloin kukkarosta kymmensenttistä, joita tiedän siellä olevan useita, ei sellaista taatusti löydy. Harmillisimmillaan onnistun tiputtamaan kourallisen kolikoita lattialle, ja ne pyörivät kaikki pienestä raosta kassapöydän alle. Ja jono takana kasvaa.
Mitä muita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti