maanantai 10. maaliskuuta 2014

Paljasta pintaa



Kävin autokorjaamolla keväthuollossa. Öljyt ja joitakin suodattimia on kuulemma hyvä vaihtaa kun auto on seisonut kuukausikaupalla.

Se on minulle tuttu paja, kaksi ukkoa työssä. Siniset haalarit, öljylammikoita, työkalut levällään, pihassa kasa renkaita, tynnyreitä, autonraatoja. Kaikki niin tyypillistä kuin olla voi.

Ja tietysti tissityttökalenteri konttorikopin seinällä.

Ei sellaista asiakkaan sovi jäädä tarkastelemaan, etteivät luule mitään. Sivusilmällä sen noteeraa, sitten äkkiä kääntää katseensa kirjoituspöydällä olevaan paperipinoon, jossa on tekeillä lasku. Sen verran sivusilmällä huomasi, että silikonilla saattoi olla osuutta asiaan, mikäli minun puutteelliseen asiantuntemukseeni on luottamista.

Tuollaisia kalentereita on aina ollut autokorjaamoissa ja muissa verstaissa. Virastoissa ja laitoksissa sellaisia ei ole, sillä niissä kytee tasa-arvo-ongelma. Sen sijaan virastoissa ja laitoksissa on usein kahvihuoneen seinällä ilmoitustaulu, johon kiinnitetään nastalla henkilökunnan etelän rantalomiltaan lähettämiä postikortteja. Sellainen on meillä Vuoronvarausvirastossakin.

Korttien kuvissa on aika usein näkymiä hiekkarannoilta tai hotellien uima-altailta. Kuvissa on vähäpukeisia naisia tai miehiä, riippuen lähettäjän sukupuolesta. Niinpä tasa-arvo-ongelmaa ei ole. VVV on naisvaltainen työpaikka, joten monissa korteissa on poseeraamassa nuoria hoikkia karvarintaisia miehiä. Takasivulle on kirjoitettu rempseitä terveisiä.

Viime syksynä lomalta palattuani ilmoitustaululla oli yllätys. Päällimmäisessä kuvassa oli kolme vähäpukeista (tarkemmin sanottuna kokonaan pukeutumatonta) miestä. Minä ja kaksi ruotsalaista kollegaani kesäasuntoni saunalaiturilla.

Tiesin kuvan. Olin saanut sen sähköpostiini, mutta en tiennyt, että se oli myös ilmoitustaululla. Liikkeissään vikkelä sihteerini neiti B. poikkesi moottoripyörällään Längelmäveden kesäkotiini tapaamaan tuttavia. Iltahämärissä saunoimme miesporukalla ja kävimme jäähdyttelyuinnilla. Neiti B. oli hoksannut tilaisuutensa ja jostakin puskan takaa napannuti kuvan, kun nousimme uimasta laiturille.

Kortin etusivulla luki: "Hot life in Lake Langelma", ja takana oli jotain rempseitä juttuja.  Nappasin kortin pois.

Tähän blogikirjoitukseen ei poikkeuksellisesti tule kuvaa. Ei ollut komea.


4 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Enemmän minua hämmästyttäisi, jos korjaamolla olisi poika kalenteri....
Tyttökalenteri kuuluu autokorjaamolle, siinä missä rengaspaine mittari.

Kari Rydman kirjoitti...

Minä aloin heti suunnitella kostoiskua nti B.lle. Sitten voisit mielellään korvata tämän kertaisen kuvattomuuden! Hii...

Anonyymi kirjoitti...

Hei, ihmisarvo ja sen kunnioittaminen saattaa unohtua totuttujen tapojen sekä yleistysten vuoksi. On naista ja miestäkin alentavaa tehdä hänestä pelkkä objekti; ihmisarvon tunnustaminen on keskeisintä ihmisyydessä. Minä en pidä tyttö/poikakalentereista. Ajattelen niitä nähdessäni, että niissä oleva ihminen on jossain vaiheessa elämäänsä menettänyt ihmisarvonsa ja tullut kaltoin kohdelluksi...esineellistetyksi. Kukin meistä on oikeutettu tulla kohdelluksi kauniisti sekä arvostaen ja vain siksi, että on olemassa.
Filosofiaa olisi hyvä opettaa kouluissa!
-unna-

Dessu kirjoitti...

Ihmisarvo on välttämätön, sitä pitää kunnioittaa, ja varmasti näissä kalentereissa ja muissa vastaavissa on sen puutetta. Silti valistunut arvaukseni on, että miehille ei ole suurikaan ongelma joutua objektiksi. Moni suorastaan toivoisi pääsevänsä.

Karin kostoiskusta: Ymmärrän yskän. Mutta Herra varjelkoon sen toteuttamisesta. Neiti B. nimittäin osaa karateta / judoa /aikidoa tai jotain muita sellaisia itämaisia taistelulajeja. Hänhän paiskaisi minut päin kivimuuria, jos moiseen yritykseen ryhtyisin.

Dessu